Oi ai­ko­ja, oi ta­po­ja. Kun Syl­ves­ter Stal­lo­nen Cob­ra lei­mat­tiin ai­koi­naan pelkästään huo­nok­si toi­min­tae­lo­ku­vak­si, se ny­ky­tuo­tan­non tul­vas­sa al­kaa vai­kut­taa perä­ti hyvältä huo­nol­ta elo­ku­val­ta.

Camp-ar­vo­ja löytää jo pelkästään san­ka­rin te­pas­te­lua ja us­ko­ma­ton­ta dia­lo­gia seu­ra­tes­sa. Jo DVD, mut­ta tot­ta kai myös BD, on leik­kaa­ma­ton K18, toi­sin kuin ai­koi­naan VHS-kau­del­la.

Ny­ky­kat­san­nos­sa tu­lee poh­ti­neek­si mu­ka­van tois­si­jai­sia: miltä näyttäi­si Fis­kar­sin kom­po­siit­ti­var­ti­nen kir­ves al­ku­puo­len Uu­si maail­ma –­ryh­mit­tymän rii­tissä ame­rik­ka­lai­sen kak­si­teräi­sen hatc­he­tin ase­mas­ta? Syl­ves­ter Stal­lo­nen kel­lot eivät vielä tähän ai­kaan ol­leet piz­za­ko­koa. Au­to­ma­ku oli kui­ten­kin jo pai­kal­laan, mistä osoi­tuk­se­na on mat­ta 1950 Mer­cu­ry 8.